Jumalan tekoja

Sanna Ruotsalaisen kertomus

Sanna oli vasta 2-vuotias tullessaan sijaisvanhempiensa Anja ja Eino Mehtosen luokse Pielavedelle. Kaksi vuotta myöhemmin he adoptoivat hänet. Sanna kertoo, että hänen lapsuutensa oli tavallinen ja turvallinen. Alusta alkaen Sanna tiesi, ettei ollut vanhempiensa biologinen lapsi. Sannan mielestä oli hyvä asia, ettei tätä asiaa salailtu.

- Sijaisvanhemmuudessa on tärkeää sydämen asenne ja arvostan ihmisiä, jotka valitsevat tämän vaativan tehtävän, toteaa Sanna. Hän ei tiedä paljon isästään, mutta äitinsä hän on tavannut kerran. Tuolloin hänelle selvisi, että äiti oli halunnut antaa hänet nimenomaan uskovaiseen perheeseen.

- Ymmärrän, että Jumalan johdatus on ollut elämäni yllä jo varhaislapsuudesta. Adoptiovanhemmat ovat tunnustavia kristittyjä, joten hengelliset asiat tulivat tutuiksi. Kasvoin uskoon vähitellen, kertoo Sanna.

Murrosiässä suhde Jumalaan muuttui; usko alkoi tuntua ahdistavalta ja Sanna halusi vapauteen seurakunnasta ja kaikesta uskoon liittyvästä.

- Vanhempani ja seurakuntalaiset muistivat minua koko ajan rukouksin ollessani erossa Jumalasta. Jonkun ajan kuluttua ollessani jo naimisissa ja odottaessani toista lastani aloin uudelleen miettiä uskonasioita. Koin olevani tienhaarassa: toinen oli toivon ja pelastuksen tie ja toinen tuhon ja ahdistuksen tie. Tajusin etten voinut elää ilman henkilökohtaista suhdetta Jumalaan. Pyysin Jumalaa takaisin elämääni ja tunsin, miten sain synnit anteeksi. Luotin Jumalan lupauksiin, vaikka Paholainen yritti masentaa. Tulin takaisin seurakuntaan ja sain täyttyä Pyhällä Hengellä, muistelee Sanna.

Rukouselämän merkitys näkyy Sannan elämässä. Rukous on tapa, joka kehittyy kun sitä harjoittaa. Rukouksessa kokee, että elämä on Jumalan kädessä ja kun rukoilee muiden puolesta, tulee itsekin siunatuksi. Sanna kertoo soveltavansa Raamattua jokapäiväisessä elämässään. Raamatusta löytyy vastauksia ja neuvoja eri tilanteisiin ja myös lohdutusta masennukseen ja suruun. Sieltä löytyy myös Jumalan ilosanoma eli evankeliumi.

Sanna on kiitollinen Jumalalle perheestään ja adoptiovanhemmistaan, joilta on saanut hyvät eväät elämään.